Joukkoliikenne uudistus sai kouvolalaiset raivon partaalle, kouluja ja päiväkoteja suljetaan, lapset hyppäsivät koulun jälkeen väärään bussiin, Lapinsalmen suljettu silta Repovedellä, KooKoo ei pysty pitämään 60-vuotisjuhliaan jäähallissa liian korkean tilavuokran takia ja mitäköhän tästä vielä unohtui. Lapinsalmen silta nyt ei suoraan ole kaupungin hoidossa vaan Metsähallituksen, mutta mainehaitta on silti Kouvolan kaupungille taattu.
Istuin ennen koulujen alkua kaupungintalolla Kouvolan kaupungin järjestämässä koulutuksessa, johon oli osallistuttava mikäli kaupungin koulukyytejä aikoi ajaa. Kiitos taksilain ja sen myötä alalle hakeutuneiden erilaisten viheltelijöiden kaikenlaiset koulutukset ovat nostaneet päätään ja lopputuloslos on ainoastaan rasti ruutuun kaupungille järjestetystä tapahtumasta. Koulutus kesti kolme tuntia. Sisällöltään sen olisi voinut tiivistää tuntiin tai jopa puoleen tuntiin. Kuljetuskoordinaattoreita paikalla oli, että päät yhteen kolisi ja koulutuksen sisältö oli tiivistetysti; Kuljettajan tulee osata kuljetusten aikana käyttäytyä, ajaa nopeusrajoitusten mukaan ja käyttää turvavyötä.
Kuten arvata saattaa mikäli joku sattui keksimään tältä rivistöltä jotain kysyttävää, yhtäkään kunnon vastausta ei saatu vaan lopputuloksena oli jokaisella kerralla, että asiaa selvitellään. Tilanne on ollut jokaikinen vuosi sama, pakka ja palikat on aina yhtä levällään. Kuljettajien hermoja koetellaan kohtuuttoman tiukoilla aikataukuilla ja vanhempien hermoja koetellaan sillä, että vaikka lapsen koulu alkaisi joka päivä samaan aikaan, taksin lähtöaika saattaa olla jokaisena päivänä eri. Ei ole siis mikään ihme jos erehdyksiä matkan varrelle osuu.
Joukkoliikenne uudistus on saanut ihmiset raivon partaalle. Uudistusta tehtiin kolme vuotta, mutta aika oli ilmeisesti liian lyhyt, että uudet pysäkkipaikat jäivät kuinkas muutenkaan kuin puolitiehen tai jopa senkin alle. Manskin pysäkki on yksi pahimmista farsseista. Nyt bussit jäävät puoliksi ajokaistalle ja liikenne on taatusti tukossa, saati mitä tapahtuu sitten kun talvi taas tulee tavalla tai toisella. Tässä kohtaa puhutaan myös jo ihmisten turvallisuudesta. Tästä kaikesta on kuitenkaan turha kuljettajia syyttää vaan syyttävä sormi osoittaa jonnekin aivan muualle. Muutoksia on kaupungin mukaan luvassa ensi vuoden puolella. Se kuulostaa juuri Kouvolassa jo aikalailla tavaksi tulleelta puuhastelulta. Jos budjetissa ei ole ollut varaa viedä uudistusta pysäkkejä myöden loppuun asti, niin koko uudistuksen käyttöönoton järkevyyttä on pakko kyseenalaistaa.
Valkealassa sattunut tapaus on vielä oma lukunsa kun lapset hyppäsivät koulun pihalta väärään bussiin. On täysin käsittämätöntä ettei samaan aikaan koulun pihalta ja samalla linjatunnuksella varustettuihin autoihin ole saatu kynäiltyä kylttejä jotka kertoisivat toisen auton menevän suuntaan X ja toisen suuntaan Y. Kuinka ollakkaan, Kouvolan Sanomien haastattelussa kaupungin taholta kukaan ei ottanut vastuuta mistään vaan asia laitettiin taas kerran selvitykseen. Vastuu sysättiin kuinkas nyt muutenkaan kuin koulun, vanhempien ja lapsien kontolle.
Kouluja ja päiväkoteja laitetaan jälleen kiinni. Lapsia ollaan tunkemassa rauhattomiin suurkouluihin. Opettajat ja koulunkäynninohjaajat työskentelevät jo nyt äärirajoilla. Inhimillistä näkökantaa asioihin ei ole tai jos olisikin, niillä näkökannoilla ei ole mitään merkitystä. Lisäksi Pilkan koulun sulkeminen ja oppilaiden siirtäminen huonokuntoiseen Kymintehtaan kouluun on päättäjien taholta sen sortin toopeilua, että mahdollista se on vain Kouvolassa. Kouvolan ”syrjäkylien” kyykyttäminen on ihan oma lukunsa. Viialan koulun lopettamiseen tuli otettua jo kantaa edellisen lopetusuhan aikana. Sen kannanoton voit halutessassi lukea täältä. Inkeroisiin saatiin sentään uusi monitoimitalo, mutta siitäkin osa päättäjistä ehti jo märehtimään, että liian kalliiksi tuli. Lisäksi koulua palvelevia lähiliikuntapaikkoja uimahallia ja jäähallia ollaan oltu jo useampaan otteeseen kiireesti pukkaamassa lakkautuslistalle.
Rahaa kaupungilla ei ole, mutta silti yli 100 miljoonaa on menossa teatteriin, uimahalliin, monitoimiareenaan ja Marjoniemeen rakennettavaan uuteen suurkouluun. Unohtaa ei sovi, että suolle rakennettuun Ratamoon, Kimolan kanavaan ja RRT-terminaaliin on saatu upotettua utopistinen määrä euroja. Näin tavallisen kansalaisen näkökulmasta koko touhuilu ja puuhastelu näyttäytyy perin ristiriitaisena. Onko uuden rakentaminen ja vanhojen purkaminen umpisurkeassa taloustilanteessa ihan oikeasti halvempaa kuin joidenkin kiinteistöjen peruskorjaaminen? Näin on pakko kysyä koska oma matematiikka ja tietotaito ei riitä näiden asioiden laskemiseen. Nyt kaikki näyttää enemmän ja vähemmän ulospäin siltä, että kaikki lysti maksatetaan lasten kustannuksella.
Kyliltä kuultuihin puheisiin ja huhuihin pitää suhtautua aina varauksella, mutta perin ikävältä kuulostaa, että kaupungin johtoportaan lempilapsi teatterihanke ei olisi mennyt läpi ellei hanketta monitoimiareenasta olisi alettu ajamaan kuin käärmettä pyssyyn samaan rytäkkään. Kulttuuri ja liikunta piti saada samalle viivalle.
Datakeskushankkeet ovat olleet jonkinlainen valonpilkahdus Kouvolan taivaalla. Niidenkin tuoma häivähdys positiivisuudesta on osoittautumassa pelkäksi silmänlumeeksi kun ”tammipöytien takana” touhuillaan siihen malliin, että joko holhouksen alle joutuminen tai konkurssi ovat Kouvolalle todennäköisempiä vaihtoehtoja.
Koko Kouvolan kaupungin touhusta tulee lähinnä mieleen tarina hölmöläisistä, jotka uuden torpan rakennettuaan unohti tehdä siihen ikkunat. Naapurin ukko sitten ohjeisti hölmöläisiä kantamaan ulkoa säkeissä valoa torppaan. Eipä tarvitse muuttotappio lukemia paljon ihmetellä.